Outi Alanko-Kahiluoto Vihreiden kansanedustaja Helsingistä.

Kelan muutettava kilpailutuksen periaatteitaan

Kelan järjestämä lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus on epäonnistunut täysin. Markkinaehtoisuudelle on annettu kilpailutuksessa liian iso rooli ja ihmisten oikeudet on alistettu markkinoille.

 

Kelan hankintaosasto on tiedottanut, että Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa laatu on ratkaissut tuloksesta 20 % ja hinta 80 %. Kilpailutuksen tulos on ihmisten ja palveluiden järjestäjien kannalta katastrofaalinen. Aiemmissa vastaavissa Kelan kilpailutuksissa laadun osuus on ollut 50 ja hinnan 50. Julkisuudessa olleen tiedon ja kansalaispalauteen perusteella arvioin, että etenkin lasten neurologisen kuntoutuksen kilpailutus on mennyt täysin pieleen.

Kela on kilpailuttanut lasten ja aikuisten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yhtenä kokonaisuutena eikä lasten neurologiaan erikoistumista ole saamani palautteen mukaan huomioitu lainkaan. Erityislasten kuntoutukseen erikoistuneet fysioterapeutit ja erityislasten vanhemmat ovat järkyttyneitä tarjouskilpailun lopputuloksesta, joka rikkoo kuukausia tai vuosia rakennetut luottamukselliset asiakassuhteet. 

Kuntoutuspalveluiden hankinnassa on laiminlyöty kokonaan lapsen etu eikä lapsivaikutustenarviointia ole käsittääkseni ollenkaan tehty.

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisessa on tärkeää antaa arvoa laadulle ja osaamiselle. Kelan on järjestettävä uusi kilpailutus uusilla kriteereillä tai jatkettava vanhoja sopimuksia. Vähintään lasten palvelut on aivan ehdottomasti kilpailutettava uudestaan.

Ei ole oikein kilpailuttaa vaikeasti vammaisten lasten palveluita hinta edellä kahden vuoden välein. Ihmisen ääni on saatava kuulumaan palveluiden kilpailutuksessa. Palveluiden käyttäjät on otettava mukaan, kun suunnitellaan kriteerejä palveluiden kilpailuttamiselle. Erityisesti on huomioitava lasten asema ja lapsivaikutusten arviointi ja annettava arvoa palveluiden tuottajien osaamiselle.

Kelan kilpailutus on vasta kalpea aavistus siitä, mitä palveluille tapahtuu, jos hallituksen markkinaehtoinen sosiaali- ja terveyspalvelulaki menee eduskunnassa läpi. Nyt on korkea aika pysähtyä ajattelemaan, miten inhimillisyys ja laatu turvataan täysin markkinaehtoisessa maailmassa. Sosiaali- ja terveyspalveluita ei voi alistaa markkinoille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Yritykset haalivat sopimuksia hinnoilla, joilla ei kunnolliseen tulokseen voi päästä. Kuitenkin molemmat osapuolet saavat haluamansa - tilaaja halvat hinnat ja yritys voiton. Tilanne on pienoiskoossa sama kuin sote-uudistuksessa, jossa maakunnat ja yksityistäminen ovat syrjäyttäneet terveydenhuollon. Tämähän ei voi eikä saa mennä näin.

Näissä kansanedustajien puheenvuoroissa on tyypillisesti kuitenkin ikävä sivumaku sikäli, että vaikka ne ovat asioina usein kohdallaan, ne tuntuvat lähes aina enemmänkin vaalimainoksilta kuin aidoilta kannanotoilta. Tämä ilmenee siitä, että tulipa heidän puheenvuoroihinsa mitä tahansa kommentteja, he eivät vaivaudu osallistumaan keskusteluun. Mahtanevatko kommentteja edes lukea? Ehkä osallistuminen on vaikeaakin, jos puheenvuoron sisältö on peräisin puoluetoimistosta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kela perustelee muutosta Aalto-yliopiston selvityksellä, jonka mukaan terapiahintojen nousulla ei ole saavutettu parempaa laatutasoa. Näkemys siitä, että korkeammalla hinnalla ei olla saatu parempaa laatua oli sen verran hämmästyttävä, että päätin yrittää etsiä ko selvityksen.

Lopulta sen löysin Kelan sivuilta, mutta... Selvityksestä oli poistettu luku 5 nimeltään Nykyisen hankintamenettelyn analysointi sekä kaikki liitteet. Siinä lukee vain tieto: poistettu tästä versiosta.

Tällöin ei pääse lainkaan sevittämään, miten Aallon taloustieteilijät ovat päässeet siihen lopputulemaan, että laadulla ja hinnalla ei ole yhteyttä.

Erikoista.

https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat...

Tiina Mäkinen

Tosiaan kun paneutuu raporttiin ei voi kun ihmetellä tehtyjä johtopäätöksiä, Kuntoutusalan Asiantuntijat ovat analysoineet aineistoa; https://www.kuntoutusalanasiantuntijat.fi/ajankoht...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mikä on vaihtoehto markkinaehtoiselle kilpailulle? Ehkä julkinen tuotanto jossa terveyskeskus määrää jokaiselle oman terapeutin? Avoin piikki?

Mitäpä jos kävisit sanomassa niille palveluntuottajille että laskevat hintojaan jos haluavat kela-asiakkaat itselleen?

Yksi kerrallaan jokainen ryhmä haluaa markkinoita (eli valita itselleen mieluisan toimittajan) ja ei-markkinoita (eli maksattaa laskun kokonaan muilla). Vammaiset, vanhukset, lapset, sairaat, työttömät - miksei tämä suoraan koskisi kaikkia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, kukaanhan ei ole ollut poistamassa markkinaehtoista kilpailutusta vaan on kyse painotuksista. Kela muutti radikaalisti niitä niin, että 80% painoarvo on hinnalla ja vain 20% laadulla.

Voiko sitten kaikkea mitata yksinkertaisesti hinnalla vaikkpa vaikeavammaisen lapsen fysioterapian kannalta? Onko hoitosuhteen kestolla ja laadulla mitään merkitystä saavutettaviin tuloksiin? Onko se vain 20%?

Mitä olisit mieltä siitä, että koodarit kilpailutettaisiin 80% hinnalla ja 20% laadulla painotuksin? Onko mitään väliä osaamisella ja laadulla vain onko tuolla jaolla hinta se tärkein kysymys. Itse olen kilpailuttanut ICT-palveluita viitisentoista vuotta ja en sitä noilla perusteilla ole tehnyt. Raha on helpoiten mitattava mittari, mutta on usein vain osa kokonaisuudesta eikä noin suurella painoarvolla.

Osaatko lainkaan miettiä asiaa vaikeavammaisten lasten kannalta ja heidän tarpeitaan vai onko sinulle ainoa kiinnostava asia se, paljonko sinun verorahojasi kulutetaan?

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@4. Kelan valtuutettujen toimintakertomus 2017 kertoo selvän viittauksen:

"Valtuutetut ovat kiinnittäneet huomiota asiakasraatien tärkeyteen palvelun kehittämisessä. Lisäksi valtuutetut ovat kannattaneet ehdotusta, että tulkkauspalveluja ei jatkossa tarvitsisi kilpailuttaa."

Menot olivat kuitenkin suurempia ja tilausmäärä isompi. Vaikka Kela väittää saaneensa tulkkitilaukset lähes kaikille, mutta se ei ole täysi totuus.

Kyllä siellä varmaan tiedetään, että tuulettimeen iski sellainen kasa luonnontuotetta ja noteeranneet, että vammaisten YK:n sopimuksessa ei palveluita saa heikentää.

Muiden vammaisten tilanteista en tiedä, kun olisi hyvä nähdä kuntien, kaupunkien kokonaistiedot vammaisten palveluista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ongelma ei mielestäni ole kilpailutuksessa, vaan siinä kuka kilpailutuksen tekee:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226313-k...

Palvelusetelit olisivat paras ratkaisu ongelmaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on mielestäni yksi varteenotettava ratkaisu. Ongelmana tällaisessa nyt tehdyssä kilpailutuksessa on se, että se sulkee osan palveluntuottajista vuosiksi ulos siksi, etteivät pystyneet arvaamaan käypää hintaa.

Tällöin vaikkapa vaikeavammaisen lapsen tapauksessa vanhemmat joutuvat maksamaan koko hinnan itse halutessaan säilyttää ulkopuolelle jääneen vaikkapa fysioterapeutin. Parempi ratkaisu olisi, että heillä vaikkapa tuon palvelusetelin avulla olisi mahdollista maksaa ylimenevä osa itse ja saisivat silti setelin korvauksen.

Tämä on hidas ja hankala tapa kilpailuttaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tämä olisi ehdottomasti reiluinta kaikille osapuolille. Lähinnä kyseenalaistin ajatuksen että keskitetysti hoidettu tuotanto voisi osua aina maaliinsa. Yhtä hyvin joku lapsiin erikoistunut fyssari olisi voinut voittaa kilpailutuksen ja sama valitusvirsi tulisi jostakin toisesta suunnasta. Markkinoiden paras puoli on juuri hajautunut erikoistuminen jossa tuottajan on aina mahdollista löytää etua fokusoitumalla. Ja samalla tietysti asiakkaalla on mahdollisuus löytää juuri itselleen sopiva palvelu.

Julkisen rahankäytön kannalta olennaista on sekä panos/vaikuttavuus-suhde että palveluihin käytetty kokonaisrahamäärä. Molempia joudutaan luonnollisesti vahtimaan.

Käyttäjän AnnaMariMkel kuva
Anna Mari Mäkelä

Palveluseteleissä on vain se ongelma, että lasten terapioista ei tällä hetkellä saa veloittaa mitään setelin lisäksi, vaan palvelu on tarjottava setelillä. Setelin arvon taas on määrittänyt palvelun ostaja (setelin antaja), eikä siinä ole kyselty palveluntuottajan kustannuksia. Missä muussa kohdassa markkinatalous toimii näin? Aika mahdoton ajatus niin kauan kuin palveluntuottaja ei itse voi hakea kaupasta maitolitraa sopivaksi katsomallaan hinnalla kauppiaan kustannuksista välittämättä.

Tämänhetkinen palvelusetelikäytäntö on toki linjassa Aalto-yliopiston selvityksen kanssa. Siinähän todettiin, että aiempi kilpailutustapa on johtanut siihen, että palveluntuottajat ovat hinnoitelleet terapiat niin, että pyydetty hinta ylittää tuotantokustannukset, ja tästä olisi päästävä eroon. Sitä selvitys ei kerro, millä palveluntuottajan on tarkoitus elää. Tuotantokustannusten yli menevä osa kun on terapeutille jäävä veronalainen palkka.

Käyttäjän lindapelkonen kuva
Linda Pelkonen

Hyvä kirjoitus. Todella huolestuttavaa jos hinnalla on liian suuri painoarvo näissä. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pitäisikö nämä asiat mitata kilometreissä vai havunneulasissa?

Risto Koivula

Kaikki mihin KELA koskee on pitempään mennyt läskiksi ja plörinäksi.

Se on kuin toinen "SUomen AKatemia" siinä suhteessa...

Toimituksen poiminnat