Outi Alanko-Kahiluoto Vihreiden kansanedustaja Helsingistä.

Kaivoslaki uusiksi, rojaltit ja kaivosvero käyttöön

Suomeen tulee säätää uusi kaivoslaki, jonka lähtökohtana on Suomen valtion omistus mineraalilöytöihin.

Suomi on yksi harvoista maista maailmassa, jonka 1700-luvulta peräisin olevan valtausjärjestelmä antaa mineraaliesiintymän omistusoikeuden löytäjälle. Tämän periaatteen mukaan se, joka ensiksi ehtii, saa pitää. Käytännössä Suomi jakaa uusiutumattomia luonnonvarojaan ilmaiseksi, ulkomaisille kaivosyhtiöille. 

Kaivostoiminta tuottaa valtiolle välillisiä tuloja palkatun työvoiman maksamina veroina, mutta se on vain murto-osa mineraaliesiintymien arvosta. Kaivosyhtiöt tulouttavat valtavat voitot ulkomaille, kun taas kaivostoiinnan ympäristöhaitat jäävät veronmaksajien hoidettavaksi. 

Kaivoslakia tulisikin muuttaa siten, että lähtökohtana olisi Suomen valtion omistus maamme mineraalilöytöihin. Tällöin valtio voisi kohtuullista korvausta vastaan myöntää vastuullisesti toimiville kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää Suomen luonnonvaroja. Kaivosyhtiöt maksaisivat tuotoistaan rojalteja ja/tai kaivosveroa sijaintikunnalle ja/tai valtiolle. Tällöin kaivostoiminta hyödyttäisi myös paikallisia asukkaita ja yhteiskuntaa. Tämä olisi oikeudenmukaista, sillä uusiutumattomia luonnonvaroja voidaan hyödyntää vain kerran. Kaivos- tai louhintavero olisi myös osaratkaisu kaivosoiminnan siivoamisesta aiheutuviin kuluihin. Louhintaveron käyttöönotosta Suomessa tulisikin käynnistää kiireellinen selvitys. 

Kaivoksilla on aina ympäristövaikutuksia. Suomen kaivoslain ikivanha valtausperiaate koskee jopa luonnonsuojelualueita, vaikka kaivosyhtiöt ovat monin paikoin jättäneet jälkeensä mittavia ympäristötuhoja. Kunnan asukkailla ei ole edes veto-oikeutta päättää, voidaanko kunnan alueelle perustaa uutta kaivosta, vaikka kaivos uhkaisi alueen luontoa, elinkeinoja tai alkuperäiskansojen oikeuksia. 

Kaivosten perustamisessa on otettava huomioon yhteiskunnan kokonaisetu, mikä voi tapahtua vain punniten huolellisesti kaivostoiminnan hyödyt ja haitat ihmisille ja luonnolle. Ongelmana on se, ettei nykyinen kaivoslainsäädäntö anna riittäviä edellytyksiä demokraattisen päätöksenteon turvaamiseksi, kaivostoiminnan ympäristövaikutusten minimoimiseksi eikä kaivostoiminnan taloudellisen tuoton jakamiseksi oikeudenmukaisella, suomalaisia hyödyttävällä tavalla. 

Kaivostoiminnasta johtuvien ympäristövahinkojen ja kaivostoiminnan jälkihoitoon liittyvien kulujen pitäisi yksiselitteisesti kuulua kaivosyhtiölle. Huolimatta 2011 kaivoslain uudistamisesta, kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristötuhot jäävät kuitenkin edelleen veromaksajan kontolle. Tilannetta ei voida pitää yhteiskunnallisesti, taloudellisesti eikä ekologisesti kestävänä eikä oikeudenmukaisena.  

Kaivoslain uusimisen lisäksi tarvitaan lisäresursseja ympäristöaluehallinnon valvontaan sekä sen selvittämistä, edellyttääkö kaivostoiminnan ympäristöhaittojen ehkäisy myös ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamista ja kiristämistä. 

Huolta aiheuttaa myös EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus, koska sen odotetaan haittaavan kansallisen lainsäädännön, ml. kaivos- ja ympäristölainsäädäntö, kehittämistä. Itse äänestin CETA-sopimusta vastaan ja tein sosiaali- ja tereysvaliokunnassa hallituksen esitykseen vastalauseen.  

Äänestäessään CETA-sopimuksesta eduskunta kuitenkin edellytti yksimielisesti, että hallituksen tulee käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arviointi ja tuoda tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäviksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. 

Sipilän hallitus tilasi kuitenkin selvityksen CETA-sopimuksen vaikutuksista ja kaivoslain muutostarpeista yksityiseltä asianajotoimistolta Boreniukselta, joka on avustanut kaivosyhtiöitä kiistanalaisissa kaivoshankkeissa. Tarkasteltuaan kaivoslakia yksipuolisesti ja suppeasti kaivosyhtiöiden näkökulmasta selvittäjä totesi, ettei tarvetta kaivoslain uusimiselle ole. 

Työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä selvityttää kaivoslain uudistamistarpeen alan lobbarilla on julkisesti kritisoitu ja asianajotoimistoa on julkisessa keskustelussa pidetty perustellusti jäävinä selvityksen tekemiseen. Yksityisen lobbarin tekemä selvitys ei millään tavalla vastaa eduskunnan huoleen siitä, että tuleva CETA-sopimus saattaa estää kansallisen lainsäädännön kehittämisen ja että siksi lainsäätäjän tulisi toimia niin kauan kuin ei ole liian myöhäistä. Eduskunnassa selvityksestä ei ole käyty minkäänlaista keskustelua.

On uskomatonta röyhkeyttä ja demokratian halveksuntaa teettää kaivoslainsäädännön kehittämistarpeita koskeva eduskunnan edellyttämä selvitys kaivosalan yksityisellä lobbarilla. Sipilän hallituksen olisi pitänyt tehdä kaivoslain sekä muun lainsäädännön päivittämistarpeista puolueeton selvitys. Siinä olisi huomioitu lainsäädännön uudistamistarpeet luonnonsuojelun, ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta - ei vain yksityisten kaivosyritysten näkökulmasta. Niiden etu ei ole Suomen luonnon eikä suomalaisten etu.

Lisäksi selvityksestä olisi pitänyt käydä eduskunnassa laaja ajankohtaiskeskustelu, jossa oltaisiin käyty läpi selvityksen tulokset ja jatkotoimenpiteiden tarve. Vielä ei ole myöhäistä järjestää ajankohtaiskeskustelua kaivostoiminnan kehittämistarpeista, mutta sen on tapahduttava nopeasti.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Vaalit lähestyy ja sen huomaa. Istuvat kansanedustajat etsivät haukotellen jotain, millä hetkeksi kalastella vaalikarjan suosiota. Mandaatti pitäisi taas jollain ilveellä uusia.

Kas vaan, kansaa näyttää jurppivan mineraalien ja muun uusiutumattoman kansallisvarallisuuden luovuttaminen ulkomaisille yhtiöille periaatteella 'viekää vaan pois, kyllä me siivoamme jälkenne'. Siitähän saa vaaliteeman!

Vaalien jälkeen voi poliitikko taas hengittää vapaammin ja keskittyä lobbarien kanssa viihtymiseen. Kansa joutaa odottaa seuraaviin vaaleihin. Eiköhän se sama kaivosasia mene silloin taas kuin kuumille kiville. Vaalikarjan muisti on lyhyt.

Kaarina Leinonen

Kirjoitelmasi Markku Marttila aliarvioi suomalaisia - me emme ole todellakaan ole "vaalikarjaa" - sanavalintasi kertoo ylimielisestä suhtautumisesta. Koetko olevasi "parempi" kuin me muut suomalaiset ? Sinulle löytyy kyllä vastine.Aikanaan.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Kaarina Leinonen, en halua olla ylimielinen ketään kohtaan.

Kommentissani oleva jossain määrin ironinen sävy pohjautuu poliittiseen realismiin. Sanaa vaalikarja käytetään hyvin usein tällaisissa yhteyksissä. Termi ei ole minun keksimä.

Jos sinulla on positiivisempi kuva poliitikkojen muistin pituudesta, niin pidä se aivan vapaasti.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Tarkoitatko, että vaalien lähestyessä mielekkäiden parannusten ajaminen pitäisi lopettaa koska vaalit? En tiedä muista puolueista, mutta ainakin vihreissä on ollut halua parantaa tuota lakia jo pidempään.

Itse mietin, että mikä on se syy miksi tarpeellisten parannusten ajaminen noteerataan pelkäksi vaalitaktiikaksi?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Tarkoitan sitä, minkä luultavasti hyvin itsekin oivallat. Eli sitä, että vaalien alla poliitikko poimii teemoja, joilla näyttäisi olevan efektiä vaalikentällä. Opportunistinen into viriää, kun äänestäjien nousu uurnille lähestyy. Vaalien jälkeen meno jatkuu tutuissa turvallisissa uomissa lobbareiden tarinoita kuunnellen ja heidän antimistaan kiittäen.

Selkeyden vuoksi ylläolevaan sisältyy jossain määrin korostusta. Enkä tarkoita nimenomaan tai erityisesti blogistia. Mutta sinähän voisit hänen puoluetoverinaan ystävällisesti kertoa, mikä on vihreitten voimallisin näyttö kaivosasiassa viimeisen 12 vuoden aikana. Outi Alanko-Kahiluodon eduskuntatyö on jatkunut likimain 12 vuotta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #14

10-15 kansanedustajan mahdollisuudet vaikuttaa on aina vähän rajalliset. Isoilla puolueilla on mahdollisuus vaikuttaa enemmänkin. Silti myös menneet ja nykyiset pääministeripuolueet ajavat muutoksia asioihin joita ovat olleet päättämässä. Eli logiikkasi mukaan, niin keskustan, kokoomuksen kuin demareidenkin pitäisi olla hiljaa koko vaalien ajan koska he olisivat voineet vaikuttaa selkeästi pienpuolueita paremmin asioihin jo aiemmin. Oletko miettinyt tuon ihan loppuun saakka?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #15

Kivelä: "Eli logiikkasi mukaan, niin keskustan, kokoomuksen kuin demareidenkin pitäisi olla hiljaa koko vaalien ajan koska he olisivat voineet vaikuttaa selkeästi pienpuolueita paremmin asioihin jo aiemmin."

Muotoilet sellaista logiikkaa, josta en tunnista omaa näkemystäni ollenkaan.

Esittämäni kritiikki ei kohdistu pelkästään vihreisiin. Olen ymmärtänyt, että varsinkin Ville Niinistöllä on ollut pyrkimystä hoitaa kaivosasioita ja yleensä ympäristönsuojelua sekä mm. Hanhikivi-projektia selvästi järkevämmin kuin mitä hallitus in corpore on kyennyt tekemään.

Mineraalivarantojemme suojeluun kansainvälisten kaivosyhtiöitten ryöstelyltä olisi kuitenkin nimenomaan vihreiltä odottanut voimallisempaa otetta. Toki suurten hallituspuolueiden vastuu kansallisomaisuutemme huutokauppaamisessa on suurin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #17

Kun painoarvomme (15 kansanedustajaa) kyseisessä hallituksessa oli kohtalaisen vähäinen, oli meidän tyydyttävä myös pienempiin osavoittoihin, joka silloinen kaivoslain uudistus oli. Se että eteenpäin mentiin, mutta maaliin ei päästy, ei tarkoita sitä, etteikö enää kannattaisi yrittää korjata sitä mihin viimeiksi ei ollut voimia. Jos harppaus parempaan ei onnistu, niin mennään sitten pienemmin askelein eteenpäin.

Realismia on myöntää, että puolueen vaaleissa saama kannatus vaikuttaa suoraan siihen kuinka paljon asioita voi muuttaa.

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Niin olihan vihreitten Niinistö ympäristöministerinä hyväksymässä tätä nykyistä huonoa lakia

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Toki. Nykyinen laki sisälsi joitain selviä parannuksia vanhaan, eli se kannatti hyväksyä. Mutta silti tuonne jäi paljon korjattavaa jota vihreiden 10 kansanedustajan voimin ei pystytty neuvottelemaan paremmaksi. Tuon valmistelun aikana tapasin Niinistön joka oli varsin turhautunut koska eräiden isompien hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet edetä asiassa enempää.

Pohjimmiltaan jos isot uudistukset eivät syystä tai toisesta onnistu, niin samaa voi tavoitella vaiheittain, askel kerrallaan.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Veronkierto pitäisi saada kuriin nopeasti. Kaivos, tuulivoima, caruna yhteistä on ärhäkkä verosuunnittelu ja ylikapitalisointi. Verot eivät jää Suomeen, koska poistot, kirjanpidollinen tappio, ei suoranaista henkilökuntaa, projektilaina emoyhtiöltä, jossa on kova korko. Jäljelle jää vain likainen paikka, pystyyn jäänyt rikkinäinen voimala.

Eli kaivannaisvero on vain burana isompaan syöpään Suomessa.

Käyttäjän jennitamminen kuva
Jenni Tamminen

Myös Paavo Arhinmäki on ihmetellyt tuota ministeriön selvitystä. Tässä US:n juttu aiheesta:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268534-uskomatont...

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Jenni Tamminen, olet näköjään hereillä. Eikös Arhinmäen lisäksi jotkut muutkin ole selvityksestä jotain lausuneet.

Käyttäjän EeroKilpinen kuva
Eero Kilpinen

Vaaleissa moni juksataan äänestämään pukki taas kaalimaan vartijaksi. Kaverikapitalismi ja hyvä veli -verkostot kiittävät. Ei tosin ole ensimmäinen lyhytnäköisyydessä läpi viety laki, jolla Suomen varannot ja omavaraisuus on asetettu vaaraan. Kansallinen kaivosyhtiö olisi varmasti paras vaihtoehto, jotta kokonaisuus säilyy demokraattisen valvonnan parissa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Olkoon "äänisuunnittelua", mutta kaivoslakia pitää muuttaa. On selvitettävä perinpohjaisesti, mitä riskejä liittyy ympäristön- ja vesiensuojelulakeihin suhteessa CETA:n envestointisuojaan. Ei kaivoslain arviointi riitä, ja kun sen tekee vielä lobbari, niin paperi lähinnä kelpaa sytykkeeksi tai vessapaperiksi. Huonoja varmaan siihenkin tarkoitukseen.

Valtausjärjestelmää en menisi muuttamaan radikaalisti. Kaivosyntiöt joutuvat investoimaan miljoonia malmiesiintymien etsimiseen. Saattaa hyvinkin käydä niin, että kannattavasti hyödynntettävää esiintymää ei löydy, eli kyseessä on isojen pääomien ja ison riskin toiminta.

Sen sijaan, kun esiintymä on löydetty ja kaivostoiminta käynnistynyt, kaivosvero tms. on paikallaan. Sen pitää olla kaivosyhtiölle kulu. Tosin sanoen sitä ei pidä periä voitosta, koska kaivosyhtiöt osaavat hävittää voittonsa, kuten Juha-Matti Hakala kuvaa ylempänä. Rahoista osa pitää mennä kunnalle ja osa rahastoon, jota käytetään kaivoksen käytöstäpoistossa tarvittaessa. Jos kaivosyhtiö hoitaa ympäristöasiat mallikkaasti, jäljellä olevat rahat voi mielestäni palauttaa kaivosytiölle kaivoksen lopettamisen jälkeen.

Käyttäjän PekkaPyykko kuva
Pekka Pyykkö

Mainitsit louhintaveron tai rojaltit, mitä tarkoitat käytännössä? Paljonko mielestäsi olisi sopiva vuotuinen kaivosvero esim. Kemin kromiittikaivokselle tai Keliberin Kaustiselle suunnittelemalle litium kaivokselle?

Vaikka Suomessa on mineraalivaroja, avataan tänne uusia kaivoksia melko harvoin. Näetkö ongelmana, että tällaiset maksut vähentäisivät mielenkiintoa kaivosinvestointeihin Suomessa?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei ne metallit tai muut yhdisteet siellä maa- tai kallioperässä vanhene. Tulevat sukupolvet voivat hyvinkin saada niistä tuloja jotka siis jäävät kotimaahsn eivätkä raunioita koko paikallista ekosysteemiä.
On erikoista että kansallisista intresseistä välittää vain ne tahot jotka eivät joka välissä mainosta olevansa nationalisteja.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

# 4.
Toimi Kankaanniemi kirjoitti viattomien lasten päivänä (sattuu olemaan vaimoni ja minun hääpäivä) siitä, miten kaivoslaki puhuttaa, ja aiheestakin.

Kommentoin silloin viittaamalla Paavo Arhinmäen syksyiseen kirjalliseen kysymykseen kaivoslain tarkistustoimien tarpeesta, sekä elinkeinoministeri Lintilän kysymykseen eduskunnassa antamaan vastaukseen.
Sallittaneen linkata viimemainittuun tässäkin:

"Elinkeinoministeri Mika Lintilä vastasi kirjalliseen kysymykseen 11.10.2018;
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Ministeri Lintilä mainitsi vastauksessaan mm näin:

"Kaivoslain 621/2011 kokonaisuudistus astui voimaan 1.7.2011. Tämän sektorilain soveltamisesta on tähän mennessä kertynyt kokemuksia pääasiassa malminetsinnän ja kullanhuuhdonnan osalta, jotka ovat toimintoina määrällisesti yleisempiä kuin varsinainen kaivostoiminta.

Ministeriö on kerännyt vuonna 2016 viranomaisilta, asianomaisilta ja muilta asiasta kiinnostuneilta kokemuksia ja kommentteja kaivoslain toimivuudesta.
Saatujen kommenttien nojalla on lakiin tehty teknisluontoisia korjauksia.

Varsinaisen kaivostoiminnan osalta on todettava, että nykyisen lain mukaisia lupia on myönnetty rajallisesti, ja ne ovat liittyneet lähinnä toimivien kaivosten aluemuutoksiin.

Lisäksi kumottujen kaivolakien mukaisille kaivospiireille on annettu voimassaolevan lain siirtymäsäännösten mukaisesti päätöksillä lisämääräyksiä.

Nykyisen kaivoslain mukaista prosessia ei siis ole testattu toimivan kaivoksen perustamiseen."

Lue koko vastaus: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document... "

Käyttäjän JuhanaHarju kuva
Juhana Harju

Kiitos, Outi. Teet tässäkin tärkeää työtä. Olen valtio-omisteisen kaivosyhtiön kannalla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nykyään ilmeisesti maanomistajalla on teoriassa mahdollisuus saada 0.15% omistamansa alueen tuotosta kaivosyhtiöltä. En tiedä onko kukaan koskaan rahoja saanut vai ovatko alueet aina myyty enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti yhtiölle silloin, jos niistä tuottoa alkaa saada. Pelkkä alueen valtaaminen sinänsä ei maksa käytännössä yhtään mitään ja tätä mahdollisuutta onkin ahkerasti hyödynnetty.

Muualla maailmassa esimerkiksi kultakaivoksissa korvauksen suuruus liikkunee jossain 10-20% tienoilla louhitun tavaran arvosta. Korvaus on siis noin 100-kertainen Suomeen verrattuna. Jos hinnassa on satakertainen ero maanomistajan vahingoksi, kannattanee sellaisen hinnoittelupäätöksen tekijöiden jääviyskysymykset selvittää tavallista huolellisemmin.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Outi Alanko-Kahiluoto pissaa omien murojensa päälle oikein kunnolla. Kun Vihreät ovat olleet hyväksymässä nykyistä kaivoslakia ja nyt kansanedustaja filosofian tohtori Outi Alanko-Kahiluoto haukkuu sen pystyyn. Luulisi että filosofian tohtori olis sen verran saanut ilmaista tohtori koulutusta sivistyksen tasolta ettei alistu tälläiseen moukkamaisuuteen.

Tuolla ylempänä US toimittaja Jenni Tamminen huomaa kuin huomaakin jopa Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen sanomiset no Paavon puolustukseksi se ettei hänen kädenjälkiä kaivoslaissa ole.
Muutoin ihan oikeesti kaivoslaki vaatii päivitystä ja eikun parlamentaalinen komitea pystyyn lakia hautomaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Keskustalla murot lilluvat siinä itsessään ja ovat kostuneet jo pitkään.

Kannattaa muistaa, että kaivoslaki on Keskustan Mauri Pekkarisen johdolla valmisteltu ja vihreät hyväksyivät sen, koska se toi joitakin parannuksia aiempaan vaikkeivat saaneetkaan siihen haluamiaan muutoksia. se on politiikkaa, jossa kompromisseja joudutaan tekemään.

Kommentissa 12 Marko Kivelä totesi:" Nykyinen laki sisälsi joitain selviä parannuksia vanhaan, eli se kannatti hyväksyä. Mutta silti tuonne jäi paljon korjattavaa jota vihreiden 10 kansanedustajan voimin ei pystytty neuvottelemaan paremmaksi. Tuon valmistelun aikana tapasin Niinistön joka oli varsin turhautunut koska eräiden isompien hallituspuolueiden edustajat eivät halunneet edetä asiassa enempää. Pohjimmiltaan jos isot uudistukset eivät syystä tai toisesta onnistu, niin samaa voi tavoitella vaiheittain, askel kerrallaan."

Nivalan kaivoksen konkurssi 2015 osoitti tilanteen vaikeuden, kanadalaisen yhtiön tytäyhtiö konkurssiin ja ympäristöongelmien korjaaminen valtion kontolle. Rahaa on kulunut jo 20 miljoonaa. Tämä on tapahtunut Keskustan vahtivuorolla sen aiheuttamatta mitään toimenpiteitä.

Päinvastoin Keskusta on nyt maakuntauudistuksen myötä samalla kaventamassa viranomaisten valitusoikeutta ja jättämässä kansalaiset yksin ilman asiantuntemusta. Tätä ollaan jopa syytetty perustuslaina vastaiseksi, koska valtion tulisi huolehtia ympäristöstä. Iltalehdessä tänään aiheesta lisää otsikolla: "Ulkomaisten kaivosfirmojen ”sikailu” uhkaa helpottua entisestään - Suomi houkuttelee kansainvälisiä yhtiöitä, mutta valvonta heikkenee"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/14eae432-6c9...

Ehdottamasi parlamentaarinen komitea on taas pelkkä vitsi. Laitetaanko Pekkarinen vetämään kuten yritystukien pohdinnassakin ja saadaan nollatulos kuten näissä on tapana?

Kumma kun sekä Simosta että Tammelaa hiertää se, että toimittaja tuo Arhinmäen näkemyksestä kertovan artikkelin esiin. Tämä on keskusteluun tarkoitettu foorumi, jonne tuodaa erilaisia näkemyksiä.

Moukkamaista on ettei Keskusta tunnusta merkittävää rooliaan tässä ja Lintilä kaivosteollisuuden mannekiinina kiertelee ja kaartelee lausunnoissaan. Johan siitä on muutama päivä kun sama ministeri kierteli Raskoneen myynnistä alihintaan Nuorisosäätiön kanssa keplotelleen liikemiehen firmalle. Oli kuulemma vaikea löytää ostajaehdokkaita, kumma kyllä Volvolta ei Scanialta ei oltu edes kysytty vaikka kyseessä oli pääalueeltaan raskaan kaluston huolto. Homma taas tuoksahtaa vahvasti hyvävelitouhuilta, mutta koitetaan piilotella taas liikesalaisuuden takana. Eipä mitään uutta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Jos halutaan verottaa kaivosyhtiöitä arvokkaiden luonnonvarojen hyödyntämisestä ja kritisoidaan kaivosyhtiöitä ympäristön luontoarvojen kuluttamisesta, pitäisi samalla periaatteella verottaa myös ulkomaisia kuluttajia, joille kansainväliset yhtiöt tarjoavat kulutustuotteita, mitkä on valmistettu suomalaisesta sellusta, minkä ovat metsäyhtiöt jalostaneet suomalaisesta metsästä.

Ulkomaisen kuluttamisen verottaminen raaka-aineen lähtömaassa raaka-aineen käytön perusteella on järkevää verotusta. Kyseessä silloin on myös ulkomaisten sijoittajien sijoitustuottojen verottamista sen perusteella, millaisella toiminnalla tuotot syntyvät. Suomessa ei ehkä tiedosteta riittävästi, että globaalisti toimivat metsäyhtiöt ovat yhtä härskejä kuin kaivosteollisuuden jätit.

Maapallolta raaka-aineet ovat loppumassa. Maat mitkä jakavat sitä muualle hövelisti, lahjoittavat kansallisomaisuuttaan pois. Norja uskalsi alkaa verottamaan öljyvarojen käytöstä, vaikka energiayhtiöt olivat väittäneet siirtyvänsä muualle, jos niin käy. Energiayhtiöt eivät poistuneet, vaikka Saudi-Arabiassa tuotantokustannukset olivat huomattavasti alhaisemmat. Nyt Norjan valtiolla on 1.000 miljardin dollarin sijoitusrahasto, eikä tarvetta miettiä miten rahoittaisivat hoivamenot tulevaisuudessa.

Syy miksi raaka-aine käy kaupaksi, vaikka luonnonkäyttövero rasittaisi sitä, on se, että globaalissa taloudessa kysyntää on rajattomasti, mutta raaka-aineet vähenevät kaiken aikaa. Metsävarat uusiutuvanankin luonnonvarana vertautuu öljyyn, sillä metsäpinta-ala hupenee. Euroopan metsäala on parturoitu ja kulutettu loppuun. Metsäyhtiöiden fuusioiduttua myös kilpailu on loppunut. Metsäteollisuus sijoittuu sinne missä on raaka-aine, eikä sinne missä kustannus on pienintä. Siksi olisi jo aika luopua olettamasta, että elämme edelleen 80-lukua, missä verissä päin kilpailevat kansallisvaltiot yrittävät pitää kiinni omasta metsäteollisuudestaan ja siksi olisi suostuttava mihin tahansa metsäyhtiön vaatimukseen. Maametallien etsimisen sanotaan olevan kallista, eikä valtion tule vaatia osaansa. Metsien istutus ei ole kallista, ettei ainakaan sillä luonnonkäyttöveron rasitus voi pitää kohtuuttomana.

Hiljalleen aletaan huomaamaan, että maapallolla öljyä on liikaa, eikä liian vähän, mutta metsiä liian vähän minkä lisäämistä rajoittaa ravinnontuotantoon kelpaavan maan väheneminen. Silti ihmisten ajattelutapa on muodostunut 70-luvun öljykriisin perusteella ja opitut olettamat ovat syntyneet länsimaisen talouden silloisen maailman olosuhteissa. Eikö olisi jo aika päivittää maailmankuva nykypäivään?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Aukee: "globaalisti toimivat metsäyhtiöt ovat yhtä härskejä kuin kaivosteollisuuden jätit."

Metsäyhtiöt kuitenkin maksavat puunmyyjille (=useimmiten suomalaisille yksityistalouksille) markkinahinnan, jonka turvin metsää kannattaa uudistaa, kasvattaa ja hoitaa. Metsän myyntitulot jäävät Suomeen, samoin verotulot. Työllisyysvaikutukset ovat koko arvoketju huomioiden mittavat.

Vertailu 'ulkomaiset kaivosyhtiöt vs. kotimaiset metsäyhtiöt' ei oikein avaudu Heikki Aukeen viittaamalla tavalla. Onkohan Heikin motiivina siloitella kansainvälisen kaivosteollisuuden kilpeä.. Siltä koko essee vahvasti näyttää.

Jos ympäristö haluttaisiin aidosti pelastaa, pitäisi kulutusta kaikilla sektoreilla järkeistää ja ennen kaikkea painaa rohkeasti alaspäin. Maapallo ei kauaa kestä nykymenon kaltaista pohjattoman ahnasta luonnonvarojen ryöstöä, eikä varsinkaan uusiutumattomien luonnonvarojen osalta.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kohtuullista onkin, että metsänomistajan kaataessa puut metsästä, hän on velvoitettu kasvattamaan ne takaisin korvauksetta. Eikö niin? Vaikka veroja toiminnasta Suomeen jäisikin, verotus koskee myöskin luontoarvoja kuluttamatonta toimintaa.

Maanomistaja ja metsäyhtiö raiskaavat yhtä lailla luontoa ja tekevät sillä bisnestä, kuin kaivosteollisuus tekee. Ei metsäteollisuutta voi oikeuttaa sellun, Pohjanmeren barrelin tai malmien markkinahinta.

Kun maan omistaja parturoi puut kesämökin tontin ympäriltä, joutuu mökkiläinen odottamaan 80 vuotta niiden kasvamista takaisin ennalleen ennen kuin hänen idyllinsä on entisöity. Olisi aika puhua siitä hinnasta, millä hinnalla valtio nimeltä Suomi päästää globaalit jätit tekemään kylmää bisnestä Suomen maaperällä ja jättämään jälkeensä vain raiskatun luonnon.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #32

Heikki Aukee, olisi kohtuullista erottaa puurot ja vellit toisistaan. Metsät ovat uusiutuvaa luonnonvaraa, maaperän mineraalit eivät ole uusiutuvia. Asioilla, joita vertaat, on ero melkein kuin yöllä ja päivällä.

Eikä se ero koske pelkästään sitä, onko kyseessä uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara. Mutta turha tästä on enempää peistä taittaa. Jos se hyvältä tuntuu, niin laita rauhassa mänty ja metallit, kuusi ja kuparit samaan kategoriaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #38

Ei mene puurot ja vellit sekaisin minulla. Metsäyhtiö jättää luonnon sellaiseen kuntoon kuin se puuparturoinnin jälkeen jää. Metsän kasvu takaisin ennalleen kestää 100-200 vuotta. Jos metsien parturointi ja poiskuljettaminen kantoja myöten, sekä metsämaan muokkaus ei ole luontoarvojen raiskausta, niin mikä sitten. Yhteiskunta rahoittaa infran noille kymmenien miljardien liikevaihtoa tekeville yrityksille raaka-aineen lähteelle. Istutuskulut vähennetään suoraan puun myyntituotoista, mikä tarkoittaa yhteiskunnan maksavan senkin, toisin kuin annetaan ymmärtää. Kaksinaismoralismi kukkii räikeällä tavakka tässä asiassa perusteluja myöten.

Dragon mining on tappiota tekevä aussiyritys, minkä liikevaihto ei kummoinen ole. Sen sijaan pelkästään Stora Enso on kymmenen miljardin liikevaihtoa tekevä kv-yhtiö joka tekee miljardin liikevoiton joka ikinen vuosi. Tästäkö ei raaka-aineen hyödyntäjä kykene pientä rojaltia Suomen valtiolle maksamaan rahastoitavaksi metsäluonnon ennallistamiseksi ja infran kustannusten rahoittamiseksi, sekä korvaukseksi luonnolle aiheutetusta haitasta, niin kerrohan ihmeessä miksi ei kykene.

Stora Enson sikailuun voit tutustua tuolta https://yle.fi/uutiset/3-10137268

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #47

Minun huomioni kohdistuu tässä lähinnä Suomen kansallisen omaisuuden suojelemiseen ulkomaisilta ryöstökapitalisteilta. Olen siis kansallisen varallisuutemme peräänantamaton puolustaja. Erityisesti monikansallisten kaivosyhtiöiden sikailu Lapissa ja koko maassa on jokseenkin anteeksiantamatonta.

Toki olet oikeassa siinä, että esimerkiksi Stora Enso harrastaa samantyyppistä sikailua omalla toimialallaan Etelä-Amerikassa ja ties missä muualla maailman turuilla. Globaali markkinatalous raiskaa säälimättömästi ja monin eri tavoin ihmisten elinympäristöä ja kansojen hyvinvointia.

Kehityksen kulkua tuskin voidaan muuttaa. Suunnaton ahneus ja häikäilemätön voitontavoittelu on ihmiskunnan häpeä - onnettomuus, joka koituu sivilisaatiomme lopulliseksi tuhoksi.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Outi Alanko-Kahiluoto tuo esille myös "On uskomatonta röyhkeyttä ja demokratian halveksuntaa teettää kaivoslainsäädännön kehittämistarpeita koskeva eduskunnan edellyttämä selvitys kaivosalan yksityisellä lobbarilla".

Olemassa olevat kaivokset on näyttäneet mitkä ympäristötuhot niistä seuraa ja ympäristönsuojelulakia uudistettaessa 2014 vuonna siihen lisättiin viranomaisen oikeutta ja velvollisuutta puuttua ympäristöongelmiin ennalta.

Miksi tähän viranomaisten valvomattomuuteen ei puututa ja miksei kansanedustajia kiinnosta "virkavastuu" viranomaisen? Alueelliset Ely-keskukset eivät ole tarpeeksi riippumattomia valvomaan paikallisia ympäristöasioita ja se on nähty niin monessa kaivos asioissa.

Miksi ei käytetty niin sanottua hallintopakkoa vaikka (Hallintopakon) kynnys on, että toiminnanharjoittaja ei ota huomioon viranomaisen ohjetta tai huomautusta.

Miksi ei käytetä hallinto pakkoa vaikka "Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka myöntää, että kaivosten valvonnassa on ollut parantamisen varaa. ”Jos toiminnanharjoittaja ei ryhdy toimiin kehotuksista, niin kyllä se hallintapakkokin nykyisten valvontaohjeiden mukaan aika nopeasti tulee".
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/12/kaivosten...

Ongelma ei taida olla yksin kaivoslaissa vaan valvojia on ympäristöaluehallinnon valvontaan, mutta niitä ei haluta edes virkavastuulla käyttää.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/17/ylivuotoj...
MOT lähti selvittämään, toteutuivatko nämä pelot.

Kittilän Suurikuusikko on Euroopan suurin kultakaivos. Jos Talvivaara on kaivosteollisuuden hirviö, Kittilää on pidetty kaunottarena.

Kittilän kaivoksen ympäristöluvan on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Sami Koivula:
”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii ni kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä, - - - ja sen takia on jouduttu jälkikäteen lisäämään näitä raja-arvoja näihin lupiin.”

MOT:
”Kuinka paljon te ylipäätään olette toiminnanharjoittajan antamien tietojen varassa?”

Sami Koivula:
”No lähtökohta on että aluehallintovirastona, valtion lupaviranomaisena meillä ei ole mitään omaa laboratorioorganisaatiota, me ei voida mennä ottamaan näytteitä, me ei tehdä kairaustoimintaa, eli lähtökohta koko Suomen lupajärjestelmässä on että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus toimittaa luotettavat päästö- ja vaikutusarviot joiden pohjalta lupa ratkastaan.”

ELY:n lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää MOT-ohjelmassa: ”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii niin kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Täällä on hyvin moni kommentoija kohdistamassa vihaansa kaivoslaista jokseenkin väärään suuntaan. Vihreät on ollut sitä hyväksymässä (syytä pitää kysyä heiltä), mutta he ovat ollee tuolloinkin pieni puolue ja laki on lähinnä Keskustan käsialaa, joten kritiikki pitäisi suunnata sinne. (asiasta löytyy tietoa, jos jaksaa etsiä, voi aloittaa vaikka Mauri Pekkarisen omasta blogista).

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Luonnonvarojen ryöstön ja kansan/valtion velkaannuttamisen suhteen Suomi on kuin paraskin "kehitysapua" vastaanottava Afrikan maa.

Africa is not poor, we are stealing its wealth

Yhteiskuntamme suuria valheita: Kehitysapu

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomi on kuin paraskin "kehitysapua" vastaanottava Afrikan maa."

Mistäs Suomi kehitysapua saa? Yleensä olemme maksajina.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Niin ovat Afrikan maatkin. Lue nuo linkittämäni tekstit, niin näet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #31

Ei tarvitse lukea, Suomi ei Afrikasta tuloja saa mutta on maksanut kehitysapua kymmeniä vuosia veronmaksajien rahoista. Yritä nyt edes päätellä rehellisesti minne tulovirrat kohdistuvat ja ketkä maksavat laskut.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #35

Ne päätelmät ovat noissa linkittämissäni artikkeleissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #36

Linkkejäsi en viitsi lukea mutta jatkuvasti kerrot valeita miten länsimaat ryöstävät Afrikkaa ja tuo on silkkaa pötypuhetta.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Lintilä siis tilasi kaivosteollisuuden lobbarilta tutkimuksen jonka pitikin päätyä siihen mihin se päätyi, että lakia ei tarvitse muuttaa, jotta näyttäisi siltä että asia on hoidettu hyvää hallintotapaa noudattaen. Mitähän tästä maanööveristä vielä maksettiin. Kuinkahan kalliiksi veronmaksajille tuleekaan tämä puoluemafian ylläpito ja heidän yhteiskunnan omaisuuden puoli-ilminen myyntinsä.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Hannele Pokka toi esille eilen illan A-studiossa toiminnan harjoittajan vastuuta selvillä olosta ympäristöhaitoista. Pokka jätti huomioimatta ja tuomatta esille, että suurempi vastuu olisi valvovalla viranomaisella. Tuskinpa kukaan toiminnanharjoittaja itse ilmoittaa, että olen sotkenut ympäristön ja toiminut vastoin lupa ehtoja!

Kaivoksia koskee myös ympäristösuojelulaki monien muiden lakien lisäksi. Luvat myönnetään ja lupa ehdot asetetaan niin viranomaisten tehtävä on valvoa, että lupa ehtoja noudatetaan.
Luvat myönnetään niin totuuden vastaisesti ja lupa ehtojen vastaiseen toimintaan ei edes haluta puuttua. Miksi viranomaiset mahdollistaa ympäristölain vastaisen kaivostoiminnan?
Viranomaisen huolehtimisvelvollisuuden piiriin kuuluu myös niiden oikeussäännösten tunteminen ja tarpeen vaatiessa selvittäminen, joilla lain mukaan on vaikutusta asian ratkaisuun.

Viranomaisen on PeL 2.3 §:n mukaan noudatettava toiminnassaan tarkoin lakia, joten sen on luonnollisesti itse tunnettava asiaan sovellettava laki tai tarvittaessa hankittava siitä selvitys. Lisäksi HL 31 §:n 1 momentista ilmenee myös periaate, jonka mukaan aineellinen menettelyjohtovalta ja päävastuu asian selvittämisestä on viranomaisella.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Tätä samaahan se on "viranomaisvalvonnan laiminlyöntiä" ja sen kiertämistä oli Hannele Pokallakin ja myös ELY..llä, kuten MOT ohjelmassa toi esille ymp.neuvos Sami Koivula.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/17/ylivuotoj...

Kittilän kaivoksen ympäristöluvan on myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
Sami Koivula:
”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii ni kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä, - - - ja sen takia on jouduttu jälkikäteen lisäämään näitä raja-arvoja näihin lupiin.”

MOT:
”Kuinka paljon te ylipäätään olette toiminnanharjoittajan antamien tietojen varassa?”

Sami Koivula:
”No lähtökohta on että aluehallintovirastona, valtion lupaviranomaisena meillä ei ole mitään omaa laboratorioorganisaatiota, me ei voida mennä ottamaan näytteitä, me ei tehdä kairaustoimintaa, eli lähtökohta koko Suomen lupajärjestelmässä on että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus toimittaa luotettavat päästö- ja vaikutusarviot joiden pohjalta lupa ratkastaan.”

ELY:n lupaviranomainen ja valvoja Sami Koivula myöntää MOT-ohjelmassa: ”Näin niinku jälkikäteen sitä miettii niin kyllä toiminnanharjoittajat ja heidän käyttämät konsultit toimittivat väärää tietoa, et oli virheellisesti arvioitu näitä päästöjä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Viranomaisvalvonta on hankalaa jos viranomaisille ei anneta resursseja tähän (pikemminkin leikataan vähästä).

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Näin toimii maa-aineslaki käytännössä, kaikki tuhotaan väärillä tiedoilla lupahakemuksissa ja päätöksissä. MAL pakollinen maisemointi ottamisen aikana jätetään toteuttamatta. Saastunut maaperä, öljyt, kaikki törky ja jätekivet jäävät asutuksien viereen.
MAL edellyttämä toiminta on ollut aivan muuta mitä laki edellyttää, vaikka kansliapäällikkö Hannele Pokka tuo MAL- oppaissa esille, kuinka hyvin laki on toiminut. Ministeriön kuukausipalkalla pimitetään maa-aineslain vastaisesti louhittuja alueita.

Maa-aineslaki tuli voimaan 1982 lain tarkoitus oli hillitä maa-aineksen ottoa ja maisemointi oli yksi tärkeä asia. Koko maata koskeva asia ja satoja tapauksia ympäri maan ja ongelmat samat kuin kaivoksilla. Alueet tuhotaan asutuksen vieressä, käytetään laittomasti tuhansia räjähdekiloja kertapaukuissa ja kaikki lain edellyttämä pakollinen maisemointi jätetään toteuttamatta.

Maa-aineslaista on tullut täysin villi ja valvomaton! Vaikka maa-aineslaissa on hallintopakkoa ja rangaistuksia koskevat säännökset lainvastaiseen toimintaan syyllistyttäessä. Kaikki tuhotaan alueet jätetään kuin sotatantereet tuhottuna. MAL 14 § hallintopakko. Laki edellyttäisi teettämistoimenpiteet voidaan suorittaa, vaikka ottamisalue ei olisi rikkojan tai laiminlyöjän omistuksessa tai hallinnassa.

Puhapiirissämme asutulla alueella on lain vastaisesti toiminut louhimo. "Alue on vaarallinen ja turvaton" kaupunki toi näin esille kaava hakemuksessaan.

Sama henkilö joka antoi MOT ohjelmaan haastattelun Kittilän kultakaivoksen valvonnasta kävi meidän pihapiirissä ja antoi seuraavan lausunnon:

2000 vuonna tehtiin viranomaispäätöksellä 10 vuoden ”luvat”, joihin kopioitiin 80-luvun papereista kohtia, miten louhinta ja maisemointi tulee hoitaa. Viranomaispäätöksenä ( on laiton) kaikki oli jo louhittu 1991 vuoteen mennessä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristöviranomaisen toiminta 2000 vuonna. Sami Koivulan havainnot ja puolsi louhimotoimintaa. Lisäksi tiesi virkamiehenä, että viranomaispäätöksenä (kiinteistöinsinööri) ei voi lupaa hyväksyä vaan meillä olisi pitänyt olla hallinto valitus mahdollisuus.

Papereihin laittoi, että maamassat pitää kasata ja alueelle tulee monttu, johon ei saa päästää vettä ennen kuin pohja on tiivistetty. 2 ha ja 20m syvä vesimonttu oli ollut louhittuna jo 1991 vuoteen mennessä.
Öljyjä ei saanut päästää maahan, eikä kivikasat saisi aiheuttaa sortumaa, ja monttu pitää porrastaa 1:2.
Eli jo tapahtuneet asiat eivät saisi tapahtua hänen mukaansa, eikä hänen mukaansa louhimoa ollut ennestään olemassa.

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/ilmakuva.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/jatekivi.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/luiskaus.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/tynnyri.html

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/kompressori2...

1. Ainoastaan kolme lupa ehtoa oli montun porrastus kaltevuuteen 1.2

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/jatekivi.html
2. kivikasat eivät saaneet aiheuttaa sortumavaaraa eikä olla vaarallisia

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/maisema.html
3. Alue piti maisemoida ottamisen aikana. MAL- pakollinen lupamääräys maisemointi.

Todellisesti näillä ehdoilla ei pystytty louhimaan ja kaikista kolmesta lupaehdosta on valannojalla valvovaviranomainen todistanut oikeudessa, että lupaehtojen noudattaminen olisi tehnyt louhinnan mahdottomaksi.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250798-mik...

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Valvontaahan ajetaan selkeästi siihen suuntaan, ettei ympäristörikoksia käytännössä kukaan tutki.

Edellinen Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on tuonut julkisuuteen, että ympäristörikosten tutkintaa tulee poliisin tehostaa ja yhteistyötä ELY.n ja ympäristöviranomaisten kanssa.
Miten yhteistyötä tehostetaan ELY.n ja viranomaisten kanssa, koska heidän valvonnan laiminlyönnit pitää saada tutkinnan alle?

Tapauksessammekin ELY.n lakimies kaksoirooli ensin luvan myöntäjänä lääninoikeudessa louhimolle (ehdot oli joita ei edes pysytty toteuttamaan). Nyt ELY.n lakimiehenä jolle kuuluu valvonnan laiminlyönti.
ELY.n ympäristöneuvos salaa 2000-luvulla kuinka louhintaa ei olisi tapahtunutkaan.
MITEN POLIISI VOISI tehdä yhteistyötä ympäristörikosten selvittelyssä, kun edellä mainittu tapa viranomaisilla on peittää tapahtuneet rikokset?
Miten poliisi valvoo, kun poliisi on ollut avustamassa, että asutuksen vieressä laittomasti käytettiin räjähteitä. VKSV pallottelee asioita ja heidän tehtävä on käynnistää tutkimukset jos esim. poliisin toimia epäillään.

Toimituksen poiminnat