Outi Alanko-Kahiluoto Vihreiden kansanedustaja Helsingistä.

Huoli vapaakauppasopimus CETAsta on yhteinen

Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulumni hyökkää omituisesti Uuden Suomen haastattelussa minua vastaan. Syynä on se, että minä olen julkisesti kritisoinut Juha Sipilän (kesk) hallituksen teettämää selvitystä kaivoslain muutostarpeista ja CETA-sopimuksen vaikutuksista suppeaksi ja riittämättömäksi.

Olen tuonut esille, että CETA-sopimus saattaa estää kansallisen lainsäädännön kehittämisen, minkä vuoksi asiaan tulisi puuttua.

Uuden Suomen mukaan ”Kulmuni ihmettelee vihreiden CETA-kritiikkiä, sillä hänen mukaansa CETA-sopimuksessa on kyse siitä, että ulkomaiset ja kotimaiset toimijat ovat samojen periaatteiden piirissä.”

Tiedoksi Kulumnille, että kyse on koko eduskunnan huolesta: äänestäessään CETA-sopimuksesta eduskunta  edellytti yksimielisesti, että hallituksen tulee käynnistää välittömästi kaivoslain uudistamisen arviointi ja tuoda tarvittavat muutosesitykset eduskunnan hyväksyttäviksi niin, että muutokset voidaan saattaa voimaan tällä vaalikaudella. 

Kyse on siitä, että CETA-sopimukseen liitetyn investointisuojan ansiosta ulkomaiset yritykset voivat vaatia Suomelta korvauksia, jos Suomi muuttaa niiden toimintaympäristöä esimerkiksi lainsäädännöllä, hallintotoimilla tai tuomioistuinratkaisulla sijoittajan odotusten vastaisesti. Tällaisella potentiaalisesti miljoonia maksavalla oikeusriidalla uhkaaminenkin voi jo itsessään synnyttää esimerkiksi parempaa ympäristölainsäädäntöä jarruttavan vaikutuksen. Sijoittajat voivat yksipuolisesti ohi kansallisen oikeusjärjestelmän haastaa valtion investointituomioistuimessa. Sen sijaan yrityksien aiheuttamia ympäristötuhoja tai ihmisoikeusloukkauksia tuomioistuin ei tutki.

Vastaavia ongelmia voi tulla myös sosiaali- ja terveyssektorilla. Siksi äänestin sosiaali- ja terveysvaliokunnanssa CETA-sopimusta vastaan ja tein hallituksen esitykseen vastalauseen. 

Suuri osa CETA-vapaakauppasopimusta koskevista kansainvälisistä oikeustapauksista on koskenut valtion lainsäädäntö- tai hallintotoimia terveydenhuollon, ympäristönsuojelun, kilpailulainsäädännön tai työlainsäädännön alalla. Esimerkiksi Romaniassa hallitus päätti suojella historiallisen kaivoskylän alueen kulttuuri- ja luontoarvojen suojelemiseksi. Suojelupäätös pysäytti kanadalaisen kaivosjätin avolouhoshankkeen. Tämän jälkeen kyseinen yritys vaati Romanialta yli kahden miljardin euron korvauksia investointisuojalausekkeiden perusteella. Parhaiten tunnettu esimerkki lienee kanne, jonka tupakkayhtiö Philip Morris nosti Uruguayta ja Australiaa vastaan maiden ryhdyttyä vaatimaan savukeaskeihin kuvaa keuhkosyövän tuhoamasta keuhkosta.

Edellä esittämäni esimerkit osoittavat, että kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön puutteet on ykinomaan järkevää korjata ennen hallituksen ajaman CETA-sopimuksen voimaantuloa. Se on Suomen, suomalaisten ja puhtaan luontomme etu. 

Entä jos CETA-sopimuksen voimaantulon jälkeen  Kulumnin oman kotikunnan alueelle haluava kanadalainen kaivosyhtiö tekisi valituksen kunnan kaavapäätöksestä, jolla alueen luonto haluttaisiin suojella kaivostoiminnalta?  Toivotaan, ettei Suomessa saada karvasta oppituntia siitä, mitä CETA:n investointisuoja tarkoittaa käytännössä.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Outi, juuri näin on. Hyvä kirjoitus. Ks. aiheeseen liittyen:

"Århusin sopimus takaa meille oikeuden puolustaa luontoa ja ympäristöä"

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267109-ar...

Katso myös:

https://www.clientearth.org/article-93-of-the-aarh...

"Tehoaineen glyfosaatti hyväksyntä ja hyväksynnän voimassaoloajan pidentäminen"

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf...

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. Silti tämäkin kolumni todennäkäisesti kerää vain murto-osan niistä lukukerroista ja kommenteista, jotka mitkä tahansa maahanmuuttoaiheinen postaus saa. Mistähän se kertoo? Vaikka "maahanmuuttokriitikot" olisivatko oikeassa, eivätkö he siltikään ajattele ikinä mitään muuta?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Mikäli henkilö ajattelee Suomen etua maahanmuutossa niin eikö hän loogisesti ajattele sitä myös kauppapolitiikassa? En nyt keksi mistä ajattelit että nämä edustaisivat vastakkaista ajatusmaailmaa.

Käyttäjän JuhaKarhu kuva
Juha Karhu

Sinähän aiheen toit tänne eikä kukaan muu, suosittelen jatkossa pysymään aiheessa niin kuin itse neuvoit tekopyhästi muita.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kannattaisi ehkä aloittaa opettelemalla kirjoittamaan edustajatoverin nimen oikein...
Edustaisi tiettyä kohteliaisuutta. Monta kertaa väärin kirjoittaminen vaikuttaa tavalliselta halveksunnalta.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

Jyho löysi kirjoituksen keskeisen pointin?

tom brunila

Muistettakoon, että TTIP-sopimuksessa jonka Trump kaatoi oli täsmälleen samanlainen investointisuojapykälä!
Entä muistatteko kuinka CETA-sopimusta juuri investointisujoapyäklän takia vastustavia pilkattiin ja herjattiin?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Näyttää siltä että Vihreillä on uudet EU vastaiset kuviot. Vihreä hirvittelee EU ja Kanadan välistä vapaakauppasopimusta nyt jälkikäteen.
Ceta sopimus ei estä kansallista uutta lainsäädäntöä kunhan myös ulkomaiset toimijat on samalla viivalla kotimaisten toimijoiden kansa.
Katri Kulmuni toteaa että on monia muitakin mahdollisuudeksi saada kunnalle tuloa kun louhintavero. Siis juuri näin kuten A studiossa kaivosteollisuuden edustaja sanoi että pitää katsoa kokonaisuutta.
Outi Alanko-Kahiluoto provosoit nyt vaalikevään provokaatiota kehiin vaikka vuoden 2011 kaivoslakia olivat vihreät kannattamassa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ks. alla oleva linkki "Oikeuden saatavuus ympäristöasioissa" (EU-julkaisu, ks. erityisesti julkaisun vihreällä pohjalla olevat esimerkit).

Esimerkkejä voidaan hyvin soveltaa esim. kaivoslain ja tuulivoimaloiden kohdalla kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden takaamiseksi - viimeistään siinä vaiheessa, jos ihmisten terveelliset elinolot uhkaavat vaarantua ko. hankkeiden johdosta:

https://publications.europa.eu/fi/publication-deta...

"Oikeuden saatavuus ympäristöasioissa tarkoittaa, että ihmiset voivat hakea oikeutta tuomioistuimista ... Kansalaisten on voitava saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, jos viranomaiset eivät kunnioita EU:n ympäristölainsäädännöllä luotuja oikeuksia ja täytä siinä asetettuja vaatimuksia. Myös EU:n luonnonsuojelusäädöksissä annetaan kansalaisille oikeuksia. Kansalaisilla on tärkeä tehtävä luonnonympäristön hyvän tilan säilyttämisessä. Viranomaisten on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset, kun ne vastaavat tiedusteluihin, kysyvät kansalaisten mielipiteitä, tarkastavat ilman ja veden laatua, laativat ympäristönsuojelua koskevia suunnitelmia ja asettavat rajoituksia toimille, joista voi olla haittaa ympäristölle tai ihmisille."

---

Nyt tulisikin edetä terveellisyys ja turvallisuus ensin, eikä raha edellä. Jos edetään raha edellä, se voi tulla meille tosi kalliiksi lukuisten kansalaisten tekemien valitusten ja oikeusprosessien kautta. Oikeussuojan takaa EU-oikeus, mm. Århusin sopimuksen kautta, oman perustuslakimme 20 §:n lisäksi.

Toimituksen poiminnat