*

Outi Alanko-Kahiluoto Vihreiden kansanedustaja Helsingistä.

Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus nostaa parhaiten myös lapsiperheiden työllisyysastetta

Osmo Soininvaara laskeskelee blogissaan, olisiko kehysriiihessä esillä ollut ajatus kotihoidontuen leikkaamisesta säästötoimi vai ei.

Ode päätyy pohdinnoissaa tulokseen, jonka jokainen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu itse asiassa jo entuudestaan tietää: Helsingin kaupungille maksaa enemmän, jos alle 3-vuotias menee hoitoon päiväkotiin, kuin jos hänet hoidetaan kotona-

Jos halutaan nostaa perheellisten työllisyysastetta, kotihoidontuen yksioikoinen leikkaaminen ei todellakaan kannata. Pikemminkin kannattaa muuttaa nykyistä sosiaaliturvaa niin, että kotona lasta hoitavan vanhemman on kannattavaa tehdä osapäivätöitä, jos niin haluaa.

Tämä voidaan saavuttaa sekä verotuksen kautta että palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta parantamalla. Yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden työtuloverotusta voitaisiin keventää. Yksinhuoltajille voitaisiin säätää työtulovähennys. Lisäksi pitäisi parantaa palkkatulojen ja osittaisen hoitorahan suhdetta. Moni pikkulapsen vanhempi tekisi mielellään jonkin verran töitä, mutta ei täyttä päivää eikä välttämättä koko viikkoa. Etenkin näin on yksinhuoltajien kohdalla. Nykyään on vain harvoin taloudellisesti kannattavaa tehdä osapäivätyötä, jos on yksinhuoltaja. 

Myös päivähoito on nykyisin suunniteltu kokopäivätyön ehdoilla. Päivähoitoon kaivetaan joustavuutta. Pitäisi olla aina mahdolista valita osapäivähoito, jos se on perheen kannalta paras vaihtoehto, ja maksaa vain niistä tunneista, jotka lapsi on päivähoidossa.

Perheellisten työllisyysastetta parantaisi myös se, että työmarkkinatuessa ei enää otettaisi huomioon puolison tuloja. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että tämän toteuttamista selvitetään. Kehysriiheen kannattaisi tuoda laskelma tästäkin. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisella olisi dynaamisia positiivia vaikutuksia, joten se maksaisi nopeasti itsensä takaisin. Muistaakseni hintalappu olisi vain 20Me. 

Ylipäätään kehysriihessä kannattaisi etsiä ratkaisuja, jotka täyttävät useimmat seuraavista ehdoista: ratkaisut purkavat byrokratialoukkuja, parantavat työnteon taloudellisia kannustimia, lisäävät työvoiman tarjontaa ja verotuloja, nostavat työllisyysastetta, ehkäisevät köyhyyttä ja syrjäytymistä, ja säästävät valtion menoja pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen kestävyyden pitää mennä talouskasvun edelle. Hinnalla millä hyvänsä on lyhytnäköistä ja kallista taloutta kasvattaa. 

Toimeentulon tasa-arvo on osa sosiaalista kestävyyttä. Sitä edistetään tehokkaimmin parantamalla yksinhuoltajaperheiden asemaa. Jos niin tehdään, parannetaan samalla myös naisten asemaa - valtaosa yksinhuoltajista on naisia. Kotihoidontuen leikkaaminen ei automaattisesti kavenna naisten ja miesten välisiä palkkaeroja, elleivät työmarkkinat vedä, elleivät päivähoitopalvelut pelaa, ja jos palkka on joka tapauksessa 80% miehen palkasta. Siksi on tärkeää edetä vanhampainvapaan entistä tasapuolisemmassa jakamisessa. 

Joka tapauksessa ensisijaisinta pienten lasten vanhempien työllisyysasteen nostamiseksi on osapäiväisen työnteon kannattavuuden lisääminen ja päivähoidon joustavuuden parantaminen. Palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovituksen parantaminen on myös askel Vihreiden ajaman perustulon suuntaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat